| Kenneth Gamble | Leon Huff |
Jätetyksi tulemisesta on tietysti kirjoitettu tuhansia lauluja, mutta Even Though You’re Gone onnistuu erottautumaan massasta. Itsesääli ja syytökset saavat siinä tehdä tilaa alakulon voittamiselle ja tulevaisuudensuunnitelmille. ”All the plans I had, I’ve got to give them up and start anew, making plans for one instead of making plans for two.” Toki mieli on välillä maassa, ja lopussa päästetään pikku kiukunpurkaus: ”How could you do me the way you did, you really let me down.”
Musiikki yhdistää taitavasti duurin ja melankolisuuden. Herttaista melodiaa kuorrutetaan jousin, harpuin ja huiluin, mutta Michaelin laulussa värähtävät tuska ja trauma. Etenkin loppuhoilauksissa hänen myöhäisteini-ikäinen äänensä näyttäytyy kuulaimmillaan. Muut Jacksonit ovat mukana huhuilemassa vain rummunpärähdyksellä alkavissa kertosäkeissä, ja tässä tapauksessa on ihan hyvä, ettei heille väkisin keksitty lisää tekemistä.
Even Though You’re Gone on yksi The Jacksons -tuotannon häpeällisimmin sivuutettuja jalokiviä, mutta sivuuttamisessa oli myönteinenkin puolensa. Kun Gamble & Huffin kirjoittamat singlet alkoivat flopata ja veljesten omaa tuotantoa oleva Different Kind of Lady sai USA:ssa paljon discosoittoa, levy-yhtiö päätti luopua Philadelphia-soundista ja viisikko päästettiin vihdoin ottamaan itse täysi vastuu seuraavasta albumista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti