49) Break of Dawn (2001

| Dr. Freeze | Michael Jackson |

Michael Jacksonin myöhemmistä tähtituottajayhteistöistä on saatu aika epätyydyttäviä tuloksia – lähes aina vaikutelmaksi on jäänyt, että olisit tuonkin hoitanut paremmin ihan itseksesi. Yllättävän poikkeuksen muodosti Dr. Freeze, joka 1990-luvun alussa kynäili muutaman megahitin kuten Bell Biv Devoen hieno Poison ja Color Me Baddin vähemmän hieno I Wanna Sex You Up ja heittäytyi sitten kivulloisesti edenneelle laulajanuralle. Niin kivulloisesti, että miehestä ei enää odottanut kuulevansa missään ominaisuudessa.

Lieneekö tohtori kuullut ja uskonut huhuja siitä, että Invinciblellä pyrittäisiin takaisin Off the Wall -albumin tunnelmiin ja siksi tarjonnut ehdolle Break of Dawnia? Sen soinnutus liippaa ainakin minun korvissani läheltä OtW-raitaa I Can’t Help It – tai paremminkin De La Soulin pikkuhittiä, joka samplasi sitä ja jonka nimi sattumoisin on Breakadawn.

Autereisen äänimaton päälle läimähtävä hitaahko biitti tuntuu aluksi liiankin hakkaavalta, mutta tasapainottuu saadessaan rinnalleen kertosäkeen dynaamiset laulustemmat, joihin Freezen ääni tuo uudenlaista jämäkkyyttä. Synteettisten linnunlaulujen ja muiden luonnonäänten tilalle voisi vaatia aitoa tavaraa – toisaalta samankaltainen simulaatio ei haitannut yhtään eräässä pophistorian fantastisimmista biiseistä, Talk Talkin It’s My Lifessa.

Sinänsä viattomasta sanastosta huolimatta biisin lemmiskelyssä on aika suorasukainen tunnelma. Jacksonin ote on kuitenkin itsevarma, hän artikuloi ja maistelee lauseita miltei liioitellun tarkasti: ”Hold my hand, feel the sweat, yes you’ve got me nervous yet.” Viimeinen säkeistö spekuloi jo kutuyön jälkeen valkenevaa päivää: ”It’s the day, a brand new day, let’s both go outside and play.” Kaksimielisyyskin voi olla kaunis.