keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

5) Can You Feel It (1980

| Jackie Jackson | Michael Jackson |

Yes, I can! Tämä sinfonisen discon merkkiteos tuo esille kaiken sen, mikä mahtipontisuudessa on hyvää. Muhkea ylöspano 30-päisine taustakuoroineen ei missään vaiheessa sorru kosiskeleviin kliseisiin, vaan kekseliäs sovitus sekä hämmästyttää että pakahduttaa. Moonwalk-kirjassa Michael kertoo pyrkineensä The Jacksonsin omaan Also Sprach Zarathustra -tyyppiseen hymniin. Tuolla Richard Straussin säveltämällä jylhistelyllähän on väkevöitetty monia elokuvia – skaala ulottuu Avaruusseikkailu 2001:stä Jali ja suklaatehtaaseen.

Lopputulos on paljon esikuvaa imevämpi, ja etenkin Can You Feel Itin bassokomppi on alkanut elää pophistoriassa omaa elämäänsä. Tuttuja kopioita ovat muun muassa Madonnan Material Girl (1984) ja Septemberin Satellites (2005), ja The Tampererin hitti Feel It (1998) lainailee biisiä laajemminkin. Blackstreetin Can You Feel Me (1999) samplaa sekä studio- että liveversiota! Jotain tuttua siinä oli aiemminkin: sama dam-dam-da-dam talsii verkkaisemmin Jefferson Airplanen hämyklassikossa White Rabbit (1967).

Biisi toistaa Show You the Way to Go -hitin teemaa maailman kansojen yhteisen sävelen etsimisestä. Randy Jackson jopa laulaa a-osat samantyylistä haurautta tavoitellen, mutta Michael messuaa paljon dynaamisemmin ja palavammin – hän tuntuu suorastaan itkevän ilosta julistaessaan ”We’re all the same, the blood inside of me is inside of you”. Ylevähkö teksti lienee kuitenkin ensisijaisesti tehty myötäilemaan musiikillisia ambitioita. Näin korskeisiin raameihin kun ei sovi mikään ”woke up this morning” -proosa.

Rytmitaustan päälle kudotaan äänimattoa vuorottelevista lyhyistä sävelkuvioista ja koukuista, jolloin vuoron saavat useat eri instrumentit ilman että kenellekään tulee ahdasta. Erityisen komeasti pelaavat yhteen b-osan kitara, kädentaputukset ja ylöspäin pyrkivä kakkosbasso. Mukana on myös harkiten sijoitettuja tehosteääniä – Jackson kertoo hioneensa hiomasta päästyäänkin sumutorvimaista kosketinsoundia juuri oikeaksi.

Can You Feel It -videossa ääniefektit kylläkin karkaavat käsistä hukuttaen paikoitellen biisin alleen, mutta sitä ei tehtykään televisiota varten – MTV:tä oltiin tuolloin vasta perustamassa. Lähes kymmenminuuttinen eepos syntyi The Jacksons -konserttien avausfilmiksi Randyn toipumista odotellessa. Hänen auto-onnettomuutensa takia Triumph-kiertuetta jouduttiin näet myöhentämään kuukausikaupalla. Laajempaan tietoisuuteen video pääsi vasta muutaman vuoden päästä myyntinauhalla The Making of Thriller.



2 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Derren Brown käytti Can You Feel Itiä ohjelmassaan, jossa osoitettiin, että tavallisen ihmisen voi aivopestä vaikka ryöstämään rahakuljetus. Ihmiset ehdollistettiin tuntemaan itsensä kaikkivoipaisiksi aina kappaleen kuullessaan. Ymmärrän hyvin, miksi Brown valitsi tehtävään juuri tämän biisin.

Timo kirjoitti...

Jaahas, minä taidan katsoa ihan vääriä tv-ohjelmia. Mutta mahtava pikku tiedonpipuna, kiitos.