| Michael Jackson |
Jos Bad-albumin biisi- ja singlevalinnat muutoin olivat kiistanalaisia, niin yksi tuntui nauttivan kaikkien luottamusta. Smooth Criminalia pidettiin varmana hittinä, mikä Jackson-strategiassa tarkoitti sitä, että se säästettiin seitsemänneksi singleksi stimuloimaan vuoden 1988 joulumyyntiä. Tuohon mennessä ehdittiin jo huomata, että Bad ei useimmissa maailmankolkissa yltäisi Thrillerin menestykseen millään ilveellä, mutta ihan kunniakas profiilinkohotus Criminal oli taidokkaine videoineen.
”Varma hitti” ei tässä tapauksessa kuitenkaan tarkoita varman päälle laskelmoitua täsmärahastajaa, vaan Smooth Criminalissa on jollei mullistavia niin varsin oudoksuttavia palikoita. Se roikkuu suorastaan uhkarohkeasti koukkujensa varassa – esimerkiksi a-osassa basso ja laulu kulkevat samaa, kieltämättä tarttuvaa sävelkulkua ja rumpupohja on uhmakkaan yksitoikkoinen. Jackson myös toistaa 44 (!) kertaa ”Annie are you OK?” tai ”Are you OK, Annie?”, vaikka tuntuu muutoin olevan paljon kiinnostuneempi kaikkivoipaisesta rikollisesta kuin tämän avuttomasta uhrista.
Se kuitenkin säilyy vaivatta, intron sydämenlyönneistä lopun kirkuvaan synasoundiin asti: Jännite. Bad-nimiraita sössi osan tiukkuudestaan lyyriseen ja laululliseen harhailuun, mutta kryptisempi Smooth Criminal sykkii coolia auktoriteettia. Jacksonin sähäkkä artikulointi liukuu linjakkaasti kuiskauksen ja falsettivoihkinnan välillä. Säästeliäästi napsuva kitara ja puhaltimien pikavisiitit lisäävät biisin kineettisyyttä. Ja tietysti muistamme meriiteistä tarkeimmän: alun bassoriffistä tehtyä luuppia on soitettu vuosikausia Linnanmäen Vekkulassa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti