perjantaina, heinäkuuta 04, 2008

16) Morphine (1997

| Michael Jackson |

Morfiini ja Demerol-merkkinen petidiini ovat voimakkaita särkylääkkeitä, joihin Michael Jackson oletettavasti turvautui saatuaan palovammoja päänahkaansa mainoskuvauksissa vuonna 1984. Niitä korjattiin useilla leikkauksilla, ja pitkäaikaisen ystävän David Gestin mukaan Jackson on tästä lähtien kärsinyt kroonisista kivuista. Vuonna 1993 hän hakeutui hoitoon kipulääkeriippuvuuden takia ja on ajoittain näyttänyt julkisuudessakin vähän kemikaalitasapainonsa menettäneeltä.

Demerolia suositeltiin takavuosina pienemmän riippuvuusriskin takia, mutta se voi aiheuttaa muun muassa deliriumia, kouristuksia ja pahoinvointia. Vaikka ”morphine” kuulostaa iskevämmältä, biisi tuntuu kertovan juuri Demerolin sivuvaikutuksista. Tai ainakin jostain itse koetusta, sillä Morphinen sooninen koostumus on erittäin varmaotteinen ja vakuuttava. Harhat, vieroitusoireet, viha, epätoivo, tuokionomainen helpotus ja tietoisuus sen ohimenevyydestä tungetaan kuulijan korvakäytäviin tylysti mutta kiehtovasti.

Alun ja lopun koneellinen, prosessoitu pauke toimii tahallisen hiostavana solvausten ja purkausten ponnahduslautana, kun taas keskiosan hyperharmoninen piano-jousisuvanto kuvaa sitä, minkä eteen narkkari tekee mitä tahansa. Huojennuksen hetkikin on katkera – huume lohduttaa ”Don’t cry, I won’t convert you”, moneen kertaan pettynyt läheinen ”Don’t cry, I won’t resent you”. Kontrasti hätkähdyttää, mutta osat sopivat yhteen saumattomasti.

Morphine on erikoisin kuulemani äänite, johon työläiden studiotehosteiden lisäksi on käytetty suurta jousiorkesteria ja kuoroa. Sekaan on ripoteltu myös äänileikkeitä Jacksonin suosikikseen nimeämästä Elefanttimies-elokuvasta, jossa John Merrickin viimeiset vaiheet esitetään varsin samanhenkisenä vuoristoratana kuin Morphinen potilasprofiili. Ei voi mitään, tämä kolisee ja koskettaa – hetkittäin olisin valmis poistamaan sijanumerosta ykkösen tai jopa kuutosen.

2 kommenttia:

oney kirjoitti...

Mainio biisi - ja kivat sanatkin! Erikoinen (poikkeuksellinen) aihevalinta Jacksonilta ja hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti...

onpa yllättävän hyvä vaikka ei-jacksonmainen piisi.