tiistaina, kesäkuuta 03, 2008

31) I Can’t Help It (1979

| Stevie Wonder | Susaye Greene-Browne |

Mikähän siinäkin on, että ensimmäiset syntikat ja muut elektronisesti muokattavat soittimet osattiin hyödyntää niin tyylikkäästi 1970-luvun r&b:ssä? 1980-luvun mustat konesoundithan kuulostavat suurelta osin aivan kauheilta – Michael Jacksonkaan ei täysin välttynyt niiden ansoilta. Ehkä kiitämme muusikoita nimeltä: Greg Phillinganesin ja Michael Boddickerin maalaama synamaisema on niin ajaton, että I Can’t Help It on yksi Jacksonin samplatuimmista biiseistä.

Toki mukana on paljon muitakin instrumentteja, mutta kokonaissoundi on niin eteerisen pumpulinen, että korva saa tosissaan kaivaa niitä esille. Missä muka lymyilevät kansivihon mainitsemat Seawind Hornsin seitsemän erilaista puhallinta? Biisi kietoo syliinsä jo alussa niin lämpimästi, että se ei oikeastaan kehity mihinkään. Sama pätee hyräillen sisään tulevaan Jacksoniin, jonka upein kujerrus soi ekassa säkeistössä: ”Running often through my mi-i-i-i-ind”. Tekstin päähenkilö ei voi mitään hullaantumiselleen, mutta ei haluakaan voida.

Koska hieman jazzahtava sävellys on Stevie Wonderin kynästä, Jackson epäilemättä halusi tehdä selväksi, ettei se vokalistin vaihtumisesta ainakaan huonone. (Wonder on esittänyt sitä vain livenä muutaman kerran.) Miesten ainoat duetot, vuoden 1987 yhtäaikaisilla albumeilla ilmestyneet Just Good Friends ja Get It, olivat pakonomaisia pettymyksiä. Parhaaksi yhteislevytykseksi onkin nimettävä Richard Nixonille omistettu You Haven’t Done Nothin’ (1974), jossa Wonderin taustakuorona toimi The Jackson 5.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eihän "You Haven't Done Nothing" ole Nixonille omistettu laulu, vaan protesti hänen toimiaan vastaan! Stevie Wonder teki paljon kantaanottavia lauluja, ja e.m on yksi niistä kaikkein parhaista.

"I Can't Help It" -kappaleesta olen samaa mieltä! Se vain on niin loistava ja kevyen sulavasti groovaava letkeä soul-pala, että oksat pois! Juuri tämänkaltainen meininki puuttuu Bad-levyltä kokonaan, kun lähes kaikki biisit on "uusi top-10 ennätys" -unelma mielessä tehtyjä hittihakuisia pop/r&b-single-ehdokkaita. Muutenkin Bad-levyllä on kireä fiilis, täysin päinvastainen kuin letkeällä ja rennolla Off the Wallilla. Itseasiassa "I Can't Help It" taitaa olla yksi mun suurimpia MJ-suosikkeja. Mutta sijoitus on silti järkevä ;)

Timo kirjoitti...

Laulun sanoma tuli varmaan selväksi jo sen nimestä. Ymmärtääkseni omistaa-verbiä voi käyttää myös kielteissävyisesti englannin dedicaten tapaan. Vai mikä olisi parempi yksittäinen sana?

Anonyymi kirjoitti...

^Vaikka "kohdistettu" tai "osoitettu", mutta kyllä sen ymmärtää noin aivan yhtä hyvin. Anteeksi siis pilkunviilaamiseni. Jos tekstin lukee nopeasti, voi vain saada sen käsityksen, että Wonder olisi tehnyt jonkinlaisen kunnialaulun Nixonille - jos ei siis vaivaudu edes lukemaan kappaleen nimeä. Joo, sori, turhaa pilkunviilausta ;)

Itselle tuo Wonderin biisi on yks hienoimmista kantaanottavista kappaleista, mitä koskaan on tehty. Ehkä sen takia viilasin turhaan.

Erinomainen blogi!